vistbacka jotta kuulisin sinut paremmin

Kaikki blogit puheenaiheesta maatalous

Valtion varjeltava maamiestään

Alkukesällä saimme nauttia tai kärsiä, näkökulmasta riippuen, poikkeuksellisen kuivaa ajanjaksoa. Sen vaikutus on näkynyt nurmen ja viljan tuotannossa. Rehusadosta on tulossa huono ja siitä koitunee taas merkittävää pulaa, viljoista pahimmillaan on puolet menetetty. Kasvun merkittävä hidastuminen ja sadonmenetykset ovat laajuudellaan suorastaan katastrofi maallemme ja ennen kaikkea maatalousyrittäjillemme. Edelliset kesät ovat olleet sadolle hyvin vahingollisia jatkuvien sateiden takia, tänä vuonna päinvastoin – ellei loppukesä osoita viime vuosien kaltaista monsuunia.

Nykypuolueet ovat unohtaneet maaseudun ihmiset

 

Kohtuullinen kirjoitus kirjailija Matti Mäkelän näkemyksestä (1.7.2018) nykyisestä maaseudusta Suomenmaan verkkojulkaisussa. Mäkelän mielestä keskustapuolueessa korostuu vain joko kaupunkeihin mukautuminen tai sitten MTK:lainen maanviljelysmaaseudun puolustaminen.

 

Näkemykseen voi yhtyä, nykypuolueet ovat unohtaneet maaseudun ihmiset ja maaseudun mahdollisuudet, perinteiset pienviljelijät ovat aikaa sitten jo unohdettu.

 

Spirulina mikrolevä - Suomen maatalouden pelastus

paras(1)

(English coming... soon I hope)

Kuvassa Spirulinaa huonolla mikroskoopillani kuvattuna.

Spirulina on siis mikroskooppisen pieni: se kuuluu ryhmään nimeltä "mikrolevät". Sen nimi on tullut sen spiraalimaisesta rakenteesta.

Spirulina muodostaa samanlaisia lauttoja veden päälle, kuin kansanomaisesti tunnettu "sinilevä".

Spirulina voi kuitenkin myös liikkua kasvunesteessään kierimällä ympäri tai käyttämällä kaasurakkuloitaan.

EU-budjetista ”cappi” nurin!

EU:n komission esitys vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyksestä on täydentynyt nyt yksityiskohdittain sekä koheesiorahojen että maatalouden osalta. Vääntö jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentin kanssa tulee olemaan vaikea. Brexitin myötä Iso-Britannian, toiseksi suurimman nettomaksajamaan, osuus EU-budjettiin poistuu. Saman aikaisesti uusia rahareikiä ilmaantuu, kun yhteiseen turvallisuuteen ja erilaisiin rakenneuudistuksia vauhdittaviin tukiin haluttaisiin lisää rahaa.

Maatalous kansallisiin käsiin

Elinvoimainen maaseutu on tärkeä osa suomalaisuutta. Luotettava kotimainen maataloustuotanto on tärkeää suomalaiselle elinkeinolle, hyvinvoinnille ja omavaraisuudelle kuin myös kriisivalmiutemme kannalta.

Onko EU viemässä jopa 15 - 30 % ympäristötuistamme? Aika herätä!

 

"Suomen luonto ja ympäristönsuojelu joutumassa kärsijöiksi, kun EU aikoo leikata maataloustukia"

Maatalouden suoria tukia leikataan vähemmän kuin vaikka ympäristötukia.

Maatalouden suoria tukia komissio aikoo näillä näkymin leikata noin neljä prosenttia.

Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on mahdollisuus myös maaseudulle

Yksi suomalaisen politiikan käyttövoima on kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu. Keskustelussa viitataan hyvin usein maailman megatrendiin, kaupungistumiseen, joka tuottaa vääjäämättömänä sivutuotteena maaseudun kurjistumisen ja kuolemisen lopulta pois. Maaseutu on keskustelussa erilaisten tukitoimenpiteiden kohde, hallitun alasajon alue, jota keinotekoisesti pidetään asuttuna.

EU rakentaa liittovaltiota maataloustukia leikkaamalla

Euroopan komission 2.5.2018 esittämä budjetti vuosille 2021-2017 leikkaa rajusti maatalous- ja aluetukia. Samaan aikaan EU:n komissio esittää merkittävät kymmenien miljardien rahansiirrot puolustukseen, maahanmuuttoon ja euroalueen laajentamiseen. Nämä rahat suunnataan siis EU:n liittovaltion rakentamiseen.

Muistokirjoitus tai myynti-ilmoitus. Päättäkää itse, kumpi

30 vuotta sitten, vuonna 1988 heinäkuussa lähdin ensimmäistä kertaa omatoimisesti ihmettelemään maailman menoa Keski-Eurooppaan. Suomi eli vielä tuolloin hyvin agraarisessa ja perusteollisessa yhteiskunnassa. Pieniä maatiloja ja kotieläintiloja oli paljon. Alueilla oli omat osuusteurastamot ja -meijerit, joiden kautta lähes kaikki maataloustuotteet kulkivat ihmisten ruokapöytiin. Pieniä kauppoja ja esim. leipomoita oli satoja, jopa muutama tuhat.

Elettiin muuttumattomuuden aikaa, sanoisinko neuvostoliittoa.

Muistokirjoitus tai myynti-ilmoitus. Päättäkää itse, kumpi

30 vuotta sitten, vuonna 1988 heinäkuussa lähdin ensimmäistä kertaa omatoimisesti ihmettelemään maailman menoa Keski-Eurooppaan. Suomi eli vielä tuolloin hyvin agraarisessa ja perusteollisessa yhteiskunnassa. Pieniä maatiloja ja kotieläintiloja oli paljon. Alueilla oli omat osuusteurastamot ja -meijerit, joiden kautta lähes kaikki maataloustuotteet kulkivat ihmisten ruokapöytiin. Pieniä kauppoja ja esim. leipomoita oli satoja, jopa muutama tuhat.

Elettiin muuttumattomuuden aikaa, sanoisinko neuvostoliittoa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä