*

kuvainraastaja Ihanan tympeitä näkökulmia.

Sotahistoria

Ääriliikkeillä pelottelijat tekevät näennäistutkimusta

Helsingin yliopiston internetsivut kertoivat tänään Eurooppa-tutkimuksen verkostossa työskentelevän Kaius Tuorin vetämästä tutkimuksesta, jossa ”kartoitetaan oikeudellista perinnettä ja aatehistoriaa Euroopassa”. Pasi Komulaisen kirjoittama juttu antaa selvän näytön siitä, miten yliopiston tutkimus- ja tiedotustoiminta edustaa puolueellista ja vasemmistolaiseen yhteiskuntanäkemykseen kallellaan olevaa politikointia.

Itsenäisyyshistoriaa kirjoitetaan uudestaan!

Venäläinen Suomessa asuva ja suomalaisen kanssa naimisissa oleva historianharrasta kirjoittaa avaavasti uutta lukua ensi vuodelle – kysymys meille hyvin herkistä vuosien 1938 – 1945 ajoista, jolloin mitattiin suomalaista itsetuntoa, -kykyä ja uhrautuvaisuutta yhteisen päämäärän eteen.

Venäjä on pääsyyllinen Ensimmäiseen Maailmansotaan

Melko tarkasti 100 vuotta sitten Venäjä halusi saada aikaan maailmansodan, jotta Saksa ja Itävalta-Unkari hävitettäisiin ja Venäjä pääsisi valtaamaan Dardanellien ja Bosporin salmet - Venäjän sotilaat pääsisivät liottamaan varpaitaan Välimeressä. Ei Venäjä tietenkään kuvitellut selviävänsä urakasta yksin vaan halusi hyökätä Saksan kimppuun yhdessä liittolaisensa Ranskan kanssa samanaikaisesti - toinen idästä, toinen lännestä.

Alikersantti Harald Nugiseks ansaitsi 1.3.1944 Rautaristin Ritariristin

Alikersantti Harald Nugiseks ansaitsi 1.3.1944 Rautaristin Ritariristin

 

Eurooppaa puolustettiin 70 vuotta sitten Narvajokilinjalla

Venäjä oli aloittanut tammikuun puolivälissä 1944 suurhyökkäyksen osittain Pietaria piirittäviä saksalaisia joukkoja vastaan ja ne olivat joutuneet kuun vaihteeseen mennessä perääntymään Narvajokilinjalle - nyt oli vaarana, että puna-armeija pääsee taas raiskaamaan Viroa ja jos puolustus pettää yhä kauemmas Länsi-Eurooppaa.

Elämän tie

Leningradin saartorenkaan murtamisesta 70 vuotta

Toisen maailman sodan aikana (1939 - 1945) saksalaisten suunnitelmassa oli erityisenä kohteena Leningrad, Neuvostoliiton vallankumouksen kehto, suuri teollisuuden, tieteen ja kulttuurin keskus. Sen kaatuminen olisi ollut Neuvostoliitolle kova moraalinen isku. Se piti saada ennen Moskovaa.

Hitlerin direktiivissä numero 1601 22 syyskuu 1941: "Pietarin kaupungin tulevaisuudesta" (Saksan Weisung Nr. Ia 1601/41 vom 22. «Die Zukunft der Stadt Petersburg») yksiselitteisesti todetaan:

Sodan käännekohta 70 vuotta sitten

Hyvin yleisesti katsotaan Toisen Maailmansodan käännekohdan olevan Saksan 6. Armeijan tuhoutuminen tammikuussa 1943 Stalingradissa.

Suomen marsalkka – Pelkkää performanssiako?

Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa ei ole varmaankaan epäisänmaallista lukea marsalkka Mannerheimin elämäkertaa. En tosin tarkoita sitä omaelämäkerrallista teosta, joka tunnetaan Muistelmina 12, tai hänen Aasian-matkastaan 1906–1908 kertovaa kuvitettua päiväkirjaa, joka on aina lukemisen arvoinen. Sen sijaan tarkoitan Juhani Suomen kirjoittamaa historiateosta marsalkan elämän lopulta, hänen tänä syksynä ilmestynyttä teostaan Mannerheim – Viimeinen kortti? (Siltala 2013).

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä