Rattijuopumus http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139335/all Fri, 17 Nov 2017 10:17:26 +0200 fi Rattijuopumusten ja seksuaalirikosten tuomioita tulee kiristää http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246212-rattijuopumusten-ja-seksuaalirikosten-tuomioita-tulee-kiristaa <p>Kansanedustajien pitää laatia lakeja, joilla voidaan suojella erityisesti lapsia ja kaikkein heikoimpia. Toisinaan tässä työssä kokee voimattomuutta, kun seuraa mitä kaikkea pahaa ja epäoikeudenmukaista ympärillä tapahtuu. Viimeksi tällainen tunne tuli muutama päivä sitten Porvoon tragediasta, jossa isän epäillään murhanneen oman, alle 3-vuotiaan tyttärensä. Isän väkivaltaisuus oli ollut jo pitkään tiedossa, lapsi ja äiti olleet välillä jo turvakodissakin, mutta silti ei pystytty suojelemaan lasta tämän oman vanhemman pahuudelta.<br />&nbsp;<br />Joihinkin asioihin me Arkadianmäellä voimme kuitenkin vaikuttaa ja yksi niistä on rikoksista annettavat rangaistukset. Rangaistuksilla on itse asiassa monta funktiota. Niiden kuuluu ohjata yleistä moraalia sekä eristää tarvittaessa rikoksentekijä vankeuteen ja suojata muita ihmisiä pahantekijältä.<br />&nbsp;<br />Aiemmin tänä vuonna julkaistiin kansan oikeustajua selvittänyt oikeusministeriön tutkimus. Siinä sekä kansalaisia että käräjätuomareita pyydettiin määrittelemään sopiva rangaistus samoihin heille esitettyihin rikostapauksiin. Viidessä rikostapauksessa seitsemästä väestö tuomitsi teon keskimäärin ankarammin kuin tuomarit. Suurimmat erot koskivat väkivaltaa lähisuhteessa ja auton kuljettamista päihtyneenä.&nbsp;<br />&nbsp;<br />Oikeustajututkimus ei ole ainoa lainsäätäjää ohjaava tekijä, mutta se antaa suuntaa yhteiskunnan ajattelutapojen kehittymisestä. Viime vuosina keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi useat surulliset rattijuopumustapaukset, jotka ovat johtaneet täysin viattomien sivullisten kuolemaan. Helmikuussa Sastamalassa kaksi nuorta kuoli rattijuopon ja mopoauton törmäyksessä. Tila-autoa ajanut 30-vuotias rattijuoppo oli sekaisin alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Hänellä oli taustallaan aiempia väkivalta- ja päihderikoksia.<br />&nbsp;<br />Tällä hetkellä kuolemaan johtaneissa tapauksissa tekijä saattaa vapautua jo noin vuoden kuluttua. Törkeiden rattijuopumusten vankeustuomioiden keskipituus on vain 3,6 kuukautta, vaikka enimmäisrangaistus on kaksi vuotta. Tuomiot ovat myös osoittautuneet tehottomiksi, sillä monessa tapauksessa samat henkilöt ovat syyllistyneet useita kertoja rattijuopumukseen. Emme voi eduskunnassa tietenkään puuttua yksittäisiin oikeustapauksiin, mutta voimme lainsäädännön kautta nostaa rikosten minimituomioita.<br />&nbsp;<br />Rattijuopon kovempi rangaistus ei aina ennaltaehkäise uutta rattijuopumusta, ja tärkeää on tietenkin saattaa tekijä asianmukaiseen hoitoon. Nämä toimet yksin eivät silti riitä. Lakivaliokunta kannatti jo viime vaalikaudella alkolukkojen käytön lisäämistä. Näiden pitäisi tulla pakolliseksi jo ensimmäisen rattijuopumustuomion jälkeen. Nykyteknologia mahdollistaa entistä hienovaraisemmat laitteet, jotka voivat havaita alkoholin auton sisällä olevasta hengitysilmasta ilman erillistä puhalluttamista. Rikoksenuusijalta tulisi ottaa aina pois rikoksentekoväline eli auto. Halukkuus lainata omaa autoa rattijuopoille vähenisi, jos tämä pätisi aina &ndash; siis huolimatta siitä, kenen auto on kyseessä.<br />&nbsp;<br />Myös seksuaalirikosten rangaistuksissa olisi syytä tiukentaa yleistä linjaa. Tätäkin tukee aiemmin mainittu oikeustajututkimus. Heinäkuussa Keskisuomalainen uutisoi tapauksesta, jossa sijaisperheen isä ja sijaisveli tuomittiin 6&ndash;9-vuotiaan sijaislapsen hyväksikäytöstä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Kolme vuotta kestäneestä törkeästä lapsen hyväksikäytöstä annettiin tuomioksi vain noin puolentoista vuoden ehdollisia tuomioita. Näin vakavissa tapauksissa minimirangaistusten tulisi olla huomattavasti ankarampia.<br />&nbsp;<br />Tällä hetkellä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi saada 1&ndash;10 vuotta vankeutta. Törkeissä raiskauksissa minimituomio on kuitenkin kaksi vuotta. On vaikea ymmärtää, miksi lapsiin kohdistuva törkeä seksuaalirikos olisi vähemmän tuomittavaa kuin aikuisiin kohdistuva. Minimituomio olisi saatava vähintään kahteen vuoteen, mieluiten korkeammalle tasolle.<br />&nbsp;<br />Menetettyjä ihmishenkiä tai rikottua lapsuutta emme saa takaisin, mutta uhrien läheisille ja meille muille on tärkeää nähdä, että oikeus toteutuu.&nbsp; Kaikesta huolimatta elämä jatkuu myös Porvoon, Sastamalan ja Keski-Suomen tapahtumien jälkeen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kansanedustajien pitää laatia lakeja, joilla voidaan suojella erityisesti lapsia ja kaikkein heikoimpia. Toisinaan tässä työssä kokee voimattomuutta, kun seuraa mitä kaikkea pahaa ja epäoikeudenmukaista ympärillä tapahtuu. Viimeksi tällainen tunne tuli muutama päivä sitten Porvoon tragediasta, jossa isän epäillään murhanneen oman, alle 3-vuotiaan tyttärensä. Isän väkivaltaisuus oli ollut jo pitkään tiedossa, lapsi ja äiti olleet välillä jo turvakodissakin, mutta silti ei pystytty suojelemaan lasta tämän oman vanhemman pahuudelta.
 
Joihinkin asioihin me Arkadianmäellä voimme kuitenkin vaikuttaa ja yksi niistä on rikoksista annettavat rangaistukset. Rangaistuksilla on itse asiassa monta funktiota. Niiden kuuluu ohjata yleistä moraalia sekä eristää tarvittaessa rikoksentekijä vankeuteen ja suojata muita ihmisiä pahantekijältä.
 
Aiemmin tänä vuonna julkaistiin kansan oikeustajua selvittänyt oikeusministeriön tutkimus. Siinä sekä kansalaisia että käräjätuomareita pyydettiin määrittelemään sopiva rangaistus samoihin heille esitettyihin rikostapauksiin. Viidessä rikostapauksessa seitsemästä väestö tuomitsi teon keskimäärin ankarammin kuin tuomarit. Suurimmat erot koskivat väkivaltaa lähisuhteessa ja auton kuljettamista päihtyneenä. 
 
Oikeustajututkimus ei ole ainoa lainsäätäjää ohjaava tekijä, mutta se antaa suuntaa yhteiskunnan ajattelutapojen kehittymisestä. Viime vuosina keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi useat surulliset rattijuopumustapaukset, jotka ovat johtaneet täysin viattomien sivullisten kuolemaan. Helmikuussa Sastamalassa kaksi nuorta kuoli rattijuopon ja mopoauton törmäyksessä. Tila-autoa ajanut 30-vuotias rattijuoppo oli sekaisin alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Hänellä oli taustallaan aiempia väkivalta- ja päihderikoksia.
 
Tällä hetkellä kuolemaan johtaneissa tapauksissa tekijä saattaa vapautua jo noin vuoden kuluttua. Törkeiden rattijuopumusten vankeustuomioiden keskipituus on vain 3,6 kuukautta, vaikka enimmäisrangaistus on kaksi vuotta. Tuomiot ovat myös osoittautuneet tehottomiksi, sillä monessa tapauksessa samat henkilöt ovat syyllistyneet useita kertoja rattijuopumukseen. Emme voi eduskunnassa tietenkään puuttua yksittäisiin oikeustapauksiin, mutta voimme lainsäädännön kautta nostaa rikosten minimituomioita.
 
Rattijuopon kovempi rangaistus ei aina ennaltaehkäise uutta rattijuopumusta, ja tärkeää on tietenkin saattaa tekijä asianmukaiseen hoitoon. Nämä toimet yksin eivät silti riitä. Lakivaliokunta kannatti jo viime vaalikaudella alkolukkojen käytön lisäämistä. Näiden pitäisi tulla pakolliseksi jo ensimmäisen rattijuopumustuomion jälkeen. Nykyteknologia mahdollistaa entistä hienovaraisemmat laitteet, jotka voivat havaita alkoholin auton sisällä olevasta hengitysilmasta ilman erillistä puhalluttamista. Rikoksenuusijalta tulisi ottaa aina pois rikoksentekoväline eli auto. Halukkuus lainata omaa autoa rattijuopoille vähenisi, jos tämä pätisi aina – siis huolimatta siitä, kenen auto on kyseessä.
 
Myös seksuaalirikosten rangaistuksissa olisi syytä tiukentaa yleistä linjaa. Tätäkin tukee aiemmin mainittu oikeustajututkimus. Heinäkuussa Keskisuomalainen uutisoi tapauksesta, jossa sijaisperheen isä ja sijaisveli tuomittiin 6–9-vuotiaan sijaislapsen hyväksikäytöstä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Kolme vuotta kestäneestä törkeästä lapsen hyväksikäytöstä annettiin tuomioksi vain noin puolentoista vuoden ehdollisia tuomioita. Näin vakavissa tapauksissa minimirangaistusten tulisi olla huomattavasti ankarampia.
 
Tällä hetkellä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi saada 1–10 vuotta vankeutta. Törkeissä raiskauksissa minimituomio on kuitenkin kaksi vuotta. On vaikea ymmärtää, miksi lapsiin kohdistuva törkeä seksuaalirikos olisi vähemmän tuomittavaa kuin aikuisiin kohdistuva. Minimituomio olisi saatava vähintään kahteen vuoteen, mieluiten korkeammalle tasolle.
 
Menetettyjä ihmishenkiä tai rikottua lapsuutta emme saa takaisin, mutta uhrien läheisille ja meille muille on tärkeää nähdä, että oikeus toteutuu.  Kaikesta huolimatta elämä jatkuu myös Porvoon, Sastamalan ja Keski-Suomen tapahtumien jälkeen. 

 

]]>
24 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246212-rattijuopumusten-ja-seksuaalirikosten-tuomioita-tulee-kiristaa#comments Kotimaa Kansan oikeustaju Oikeustaju Rattijuopumus Rikostuomiot Seksuaalirikokset Fri, 17 Nov 2017 08:17:26 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246212-rattijuopumusten-ja-seksuaalirikosten-tuomioita-tulee-kiristaa
Ennakoi ja vältä tapaturmat http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244372-ennakoi-ja-valta-tapaturmat <p>Tänään 13.10.2017 vietetään tapaturmapäivää. Kuluvan vuoden aikana olen huomannut, että huumerateista kirjoitetaan viikoittain. Viestini tänään on yksinkertainen: &quot;Huumeita käyttäessä ehkäise huumetapaturmia. Huolehdi itsestäsi ja muista ihmisistä. Käytä terveysneuvontapalveluja. Jätä ajoneuvot muille. Älä aja.</p><p><br /><a href="https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/ajoterveys">Liikenneturvan mukaan</a>: &rdquo;Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi tuli voimaan helmikuussa 2003. Huumausaineiden testausmenetelmät ovat myös kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti. Nykyisin syljestä otettava pikatesti suoritetaan esimerkiksi epäilyttävästi liikenteessä toimivalle kuljettajalle, joka puhaltaa nollalukemat alkometriin. Laki antaa poliisille myös mahdollisuuden määrätä kuljettaja verikokeeseen.&rdquo;&nbsp;Kun olet käyttänyt huumeita, jätä kuljetushommat muille.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliisin tiedotteista voi lukea tänään huumausaineen vaikutuksen alaisena autoa ajaneesta kuusamolaismiehestä: &rdquo;Kuusamolainen mies tavattiin kuljettamasta henkilöautoa Kuusamon keskustassa ja poliisin suorittama huumepikatesti oli positiivinen perjantaina aamuyöstä. Tapausta tutkitaan rattijuopumuksena ja huumausaineen käyttörikoksena.&rdquo; Edellä mainitun kaltaisia juttuja löytyy poliisin tiedotteista sekä medioista viikoittain.</p><p>&nbsp;</p><p>Eräs asiakkaani totesi taannoin: &quot;Ajoin vuosia ilman ajokorttia huumeiden vaikutuksen alaisena. Käry ratista kävi keskimäärin kerran vuodessa.&quot; Suurin riski ei kuitenkaan ole se, jäätkö viranomaisille kiinni. Suurin riski on se, että joku voi jäädä ajamasi auton alle. Onneksi pahemmilta tapaturmilta asiakkaani kohdalla vältyttiin. Tapaturmariski oli kuitenkin kohtuuton. Välitä toisista - ennakoi. Pidä huolta itsestäsi ja muista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään 13.10.2017 vietetään tapaturmapäivää. Kuluvan vuoden aikana olen huomannut, että huumerateista kirjoitetaan viikoittain. Viestini tänään on yksinkertainen: "Huumeita käyttäessä ehkäise huumetapaturmia. Huolehdi itsestäsi ja muista ihmisistä. Käytä terveysneuvontapalveluja. Jätä ajoneuvot muille. Älä aja.


Liikenneturvan mukaan: ”Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi tuli voimaan helmikuussa 2003. Huumausaineiden testausmenetelmät ovat myös kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti. Nykyisin syljestä otettava pikatesti suoritetaan esimerkiksi epäilyttävästi liikenteessä toimivalle kuljettajalle, joka puhaltaa nollalukemat alkometriin. Laki antaa poliisille myös mahdollisuuden määrätä kuljettaja verikokeeseen.” Kun olet käyttänyt huumeita, jätä kuljetushommat muille.

 

Poliisin tiedotteista voi lukea tänään huumausaineen vaikutuksen alaisena autoa ajaneesta kuusamolaismiehestä: ”Kuusamolainen mies tavattiin kuljettamasta henkilöautoa Kuusamon keskustassa ja poliisin suorittama huumepikatesti oli positiivinen perjantaina aamuyöstä. Tapausta tutkitaan rattijuopumuksena ja huumausaineen käyttörikoksena.” Edellä mainitun kaltaisia juttuja löytyy poliisin tiedotteista sekä medioista viikoittain.

 

Eräs asiakkaani totesi taannoin: "Ajoin vuosia ilman ajokorttia huumeiden vaikutuksen alaisena. Käry ratista kävi keskimäärin kerran vuodessa." Suurin riski ei kuitenkaan ole se, jäätkö viranomaisille kiinni. Suurin riski on se, että joku voi jäädä ajamasi auton alle. Onneksi pahemmilta tapaturmilta asiakkaani kohdalla vältyttiin. Tapaturmariski oli kuitenkin kohtuuton. Välitä toisista - ennakoi. Pidä huolta itsestäsi ja muista.

]]>
0 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244372-ennakoi-ja-valta-tapaturmat#comments Huumeet Rattijuopumus Tapaturma Fri, 13 Oct 2017 11:22:37 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244372-ennakoi-ja-valta-tapaturmat
Amfetamiinia suonissa -Jari Sillapää http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242800-amfetamiinia-suonissa-jari-sillapaa <p>Olipa uutinen, Sillanpää ajellut autoa huumepäissään. Melkoinen kolaus varmasti monelle fanille, joihin itse en kuulu.</p><p>En ole myöskään kovin yllättynyt, että julkisuuden henkilö jää huumeista tai käytöstä kiinni. Sillanpää on onnekseen sellaisessa asemassa, että kohu tuskin vaikuttaa hänen työntekoonsa. Tosin on monella muulla jotka jäävät huumeidenkäytöstä kiinni.</p><p>&nbsp;</p><p>Toki Sillanpäätä vasta epäillään rikoksesta.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709132200389643_u0.shtml">Jari Sillanpää kärysi amfetamiinista - poliisi pysäytti liikenteessä</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201709132200390691_vd.shtml">Nelonen Jari Sillanpään huumekärystä: Vain elämää -jaksot näytetään sovitusti</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olipa uutinen, Sillanpää ajellut autoa huumepäissään. Melkoinen kolaus varmasti monelle fanille, joihin itse en kuulu.

En ole myöskään kovin yllättynyt, että julkisuuden henkilö jää huumeista tai käytöstä kiinni. Sillanpää on onnekseen sellaisessa asemassa, että kohu tuskin vaikuttaa hänen työntekoonsa. Tosin on monella muulla jotka jäävät huumeidenkäytöstä kiinni.

 

Toki Sillanpäätä vasta epäillään rikoksesta.

 

Jari Sillanpää kärysi amfetamiinista - poliisi pysäytti liikenteessä

Nelonen Jari Sillanpään huumekärystä: Vain elämää -jaksot näytetään sovitusti

 

]]>
40 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242800-amfetamiinia-suonissa-jari-sillapaa#comments Huumeet Jari sillanpää Nelonen Päihteet Rattijuopumus Wed, 13 Sep 2017 13:27:53 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242800-amfetamiinia-suonissa-jari-sillapaa
Ota ja aja - apinoidaan http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200081-ota-ja-aja-apinoidaan <p>Ollessani Belgiassa keväällä opintomatkalla keskustelin muutaman opiskelijan kanssa maittemme alkoholipolitiikasta. Alkoholin myynnissä on kotimaissamme tunnetusti eroja, mutta yllättävän suuria eroja havaitsimme myös asenteissamme. Kertoessani, että Suomessa voi periaatteessa &ndash; ja valitettavasti käytännössäkin &ndash; ottaa yhden tai kaksi ja lähteä rattiin, hämmästyivät kaverini suuresti. Heille Suomi näyttäytyi mallimaana, mutta kertoessani tilanteesta tein pienen särön heidän Suomi-kuvaansa.</p><p>Esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa, promilleraja tieliikenteessä on 0,2. Sukulaiskielemme kotimaassa Unkarissa alkoholia saa olla veressä tasan 0,0 &permil;. Miten rajaa Unkarissa valvotaan ja noudatetaan, onkin toinen tarina. Joka tapauksessa, meillähän pikkupöhnässä kurvaillaan ja surmaillaan, kuten tiedämme.</p><p>Liikenneturva järjestää aika-ajoin kampanjoita teeman &rdquo;jos otat, et aja&rdquo; ympärille, mutta kuitenkin jopa poliisiviranomaisten suusta on kuultu, että autoilija voi periaatteessa juoda yhden alkoholiannoksen ilman, että viisari värähtää liiaksi. Tottahan se nykyisin onkin, mutta tarvitsisiko viisarin edes värähtää?</p><p>On ihmisen omaa kyvyttömyyttä arvioida rajojansa ja kykyjänsä, jos hän kuvittelee, että saunakalja tai pari ei vaikuta lainkaan havainnointikykyyn liikenteessä. Jos tarvitsee autoilla, niin voi aivan hyvin siemailla vaikka vissyä. Kyvyttömyys olla juomatta on osa ongelmaa, ja tuota ongelmaa kutsutaan alkoholiongelmaksi. Noita ongelmaisia on Suomessa paljon. Minä tunnen useita, kuten tuntenet sinäkin.</p><p>Ahvenanmaan maakuntahallitus kaavailee promillerajan laskua 0,2:een. Suunniteltu lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2016 ja tämä tarkoittaisi sitä, että valtakunnassa olisi vallassa kaksi eri käytäntöä. Avaus on tervetullut ja se avaisi keskustelua myös Manner-Suomessa.</p><p>Kaikilla päättäjillä pitäisi olla selkärankaa sanoa ääneen, että jos otat, et aja. Matalammat promillerajat autoillessa, kuten veneillessäkin, ovat meillä mahdollisia. Päättäjien tulee vain uskaltaa heittää idioottimaiset asenteensa romukoppaan ja toimia paremman tiedon varassa.</p><p>Ongelmatonta rajojen lasku ei tulisi kuitenkaan olemaan. Miten pienet puhalluskokeen tulokset todennetaan, on yksi keskeisin kysymys. Toinen pohdinnan aihe ovat myös rangaistuskäytänteet. Oikeuslaitosta ei pienillä promillemäärillä kannata kuormittaa, vaan poliisilla tulisi olla oikeus kirjoittaa rikesakko esimerkiksi 0,2-0,5 promillen välillä. Pienet sanktiot: sakko ja häpeä voisivat toimiakin. Kuka nyt haluaa olla sakotettu rattijuoppo?</p><p>Jos päättäjille eivät riitä perusteeksi järki, tutkimukset ja turvallisuus, niin apinoida voisi toisella tavalla kuin kuskit liikenteessä. Naapurimaidemme matkiminen tässä asiassa ei olisi lainkaan typerää käytöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 14.8.2015.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ollessani Belgiassa keväällä opintomatkalla keskustelin muutaman opiskelijan kanssa maittemme alkoholipolitiikasta. Alkoholin myynnissä on kotimaissamme tunnetusti eroja, mutta yllättävän suuria eroja havaitsimme myös asenteissamme. Kertoessani, että Suomessa voi periaatteessa – ja valitettavasti käytännössäkin – ottaa yhden tai kaksi ja lähteä rattiin, hämmästyivät kaverini suuresti. Heille Suomi näyttäytyi mallimaana, mutta kertoessani tilanteesta tein pienen särön heidän Suomi-kuvaansa.

Esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa, promilleraja tieliikenteessä on 0,2. Sukulaiskielemme kotimaassa Unkarissa alkoholia saa olla veressä tasan 0,0 ‰. Miten rajaa Unkarissa valvotaan ja noudatetaan, onkin toinen tarina. Joka tapauksessa, meillähän pikkupöhnässä kurvaillaan ja surmaillaan, kuten tiedämme.

Liikenneturva järjestää aika-ajoin kampanjoita teeman ”jos otat, et aja” ympärille, mutta kuitenkin jopa poliisiviranomaisten suusta on kuultu, että autoilija voi periaatteessa juoda yhden alkoholiannoksen ilman, että viisari värähtää liiaksi. Tottahan se nykyisin onkin, mutta tarvitsisiko viisarin edes värähtää?

On ihmisen omaa kyvyttömyyttä arvioida rajojansa ja kykyjänsä, jos hän kuvittelee, että saunakalja tai pari ei vaikuta lainkaan havainnointikykyyn liikenteessä. Jos tarvitsee autoilla, niin voi aivan hyvin siemailla vaikka vissyä. Kyvyttömyys olla juomatta on osa ongelmaa, ja tuota ongelmaa kutsutaan alkoholiongelmaksi. Noita ongelmaisia on Suomessa paljon. Minä tunnen useita, kuten tuntenet sinäkin.

Ahvenanmaan maakuntahallitus kaavailee promillerajan laskua 0,2:een. Suunniteltu lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2016 ja tämä tarkoittaisi sitä, että valtakunnassa olisi vallassa kaksi eri käytäntöä. Avaus on tervetullut ja se avaisi keskustelua myös Manner-Suomessa.

Kaikilla päättäjillä pitäisi olla selkärankaa sanoa ääneen, että jos otat, et aja. Matalammat promillerajat autoillessa, kuten veneillessäkin, ovat meillä mahdollisia. Päättäjien tulee vain uskaltaa heittää idioottimaiset asenteensa romukoppaan ja toimia paremman tiedon varassa.

Ongelmatonta rajojen lasku ei tulisi kuitenkaan olemaan. Miten pienet puhalluskokeen tulokset todennetaan, on yksi keskeisin kysymys. Toinen pohdinnan aihe ovat myös rangaistuskäytänteet. Oikeuslaitosta ei pienillä promillemäärillä kannata kuormittaa, vaan poliisilla tulisi olla oikeus kirjoittaa rikesakko esimerkiksi 0,2-0,5 promillen välillä. Pienet sanktiot: sakko ja häpeä voisivat toimiakin. Kuka nyt haluaa olla sakotettu rattijuoppo?

Jos päättäjille eivät riitä perusteeksi järki, tutkimukset ja turvallisuus, niin apinoida voisi toisella tavalla kuin kuskit liikenteessä. Naapurimaidemme matkiminen tässä asiassa ei olisi lainkaan typerää käytöstä.

 

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 14.8.2015.

]]>
8 http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200081-ota-ja-aja-apinoidaan#comments Alkoholipolitiikka Rattijuopumus Fri, 14 Aug 2015 05:00:00 +0000 Juho Pulkka http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200081-ota-ja-aja-apinoidaan
Rattijuopumusten rangaistuksia kiristettävä http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182168-rattijuopumusten-rangaistuksia-kiristettava <p>Vuosittain noin 20 000 henkilöä syyllistyy rattijuopumukseen. Rattijuopumuksen seurauksena tapahtunut onnettomuus on aina suuri tragedia rattijuopon mahdolliseksi uhriksi joutuneelle perheelle ja läheisille, mutta se jättää myös ikuiset arvet rattijuopumukseen syyllistyneelle. Keskimäärin 58 henkilöä menehtyy ja 650 henkilöä loukkaantuu rattijuopumuksen johdosta. Menehtyneistä kolme neljästä on juopuneita kuljettajia, 18 prosenttia juopuneen matkustajia ja yhdeksän prosenttia sivullisia. Menehtyneistä ja loukkaantuneista enemmistö on miehiä ja nuoria. Lähes kolmannes kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneesta on 15-24-vuotiaita. Tilasto on todella huolestuttava.</p><p>Suomessa rattijuopumuksesta määrätyt ajokiellot ovat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä. Tavallisista rattijuopumuksista määrätyistä ajokielloista 40 % oli pituudeltaan 3-6 kuukautta. Törkeistä rattijuopumuksista 46 % ajokielto oli 6-12 kuukautta. Useissa Euroopan maissa ajokiellot ovat kestoltaan vähintään vuoden, rattijuopumuksen uusimistapauksissa viisi vuotta tai jopa ikuisesti.</p><p>Liikenneturvan mukaan suurin osa rattijuopoista on alkoholin väärinkäyttäjiä. 60 % heistä on alkoholin suurkuluttajia. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan 2/3 rattijuopumuksesta kärähtäneistä jäi viiden vuoden aikana uudelleen kiinni ja noin 9 % uusi tekonsa jo vuoden sisällä. Rangaistusten riittämättömyydestä kertoo juuri se, miten moni ratista kärähtänyt uusii tekonsa.</p><p>Kesäkuussa 2014 eduskuntaan on toimitettu 62 835 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite rattijuoppojen rangaistusten tiukentamiseksi. Aloitteessa vaaditaan, että ajoneuvo otetaan haltuun välittömästi, ensimmäisestä kiinnijäämisestä seuraa ajokielto ja hoitoonohjaus ja seuraavien kiinnijäämisten seurauksena tilanteen mukainen pakkohoito ja ehdoton vankeus, rattijuoppojen kuolemantapaukset tulee tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi sekä promillerajan laskemista.</p><p>Mielestämme rattijuopumukseen syyllistyneen auto tulee takavarikoida valtiolle. Tekijällä tulee olla mahdollisuus lunastaa auto takaisin aikaisintaan 3-6 kuukauden päästä, mikäli hän omakustanteisesti asentaa autoon alkolukon. Mikäli tekijä ei lunasta autoa määräaikaan mennessä, voi valtio huutokaupata sen. Tämän ja ajokiellon lisäksi rikoksentekijän tulee suorittaa hoitojakso. Rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset tulee mielestämme tulkita tappona ja rikoksentekijällä ei tule olla mahdollisuutta lunastaa autoaan takaisin, jos hän uusii rattijuopumusrikoksen.</p><p><em><strong>Anette Karlsson, sosionomi</strong></em></p><p><em><strong>Mikko Merelä, kirvesmies</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://anettekarlsson.fi/2014/12/12/rattijuopumusten-rangaistuksia-kiristettava/"><em><strong>Kirjoitus on luettavissa myös Anette Karlssonin kotisivuilla:&nbsp;</strong></em>http://anettekarlsson.fi/2014/12/12/rattijuopumusten-rangaistuksia-kiristettava/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosittain noin 20 000 henkilöä syyllistyy rattijuopumukseen. Rattijuopumuksen seurauksena tapahtunut onnettomuus on aina suuri tragedia rattijuopon mahdolliseksi uhriksi joutuneelle perheelle ja läheisille, mutta se jättää myös ikuiset arvet rattijuopumukseen syyllistyneelle. Keskimäärin 58 henkilöä menehtyy ja 650 henkilöä loukkaantuu rattijuopumuksen johdosta. Menehtyneistä kolme neljästä on juopuneita kuljettajia, 18 prosenttia juopuneen matkustajia ja yhdeksän prosenttia sivullisia. Menehtyneistä ja loukkaantuneista enemmistö on miehiä ja nuoria. Lähes kolmannes kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneesta on 15-24-vuotiaita. Tilasto on todella huolestuttava.

Suomessa rattijuopumuksesta määrätyt ajokiellot ovat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä. Tavallisista rattijuopumuksista määrätyistä ajokielloista 40 % oli pituudeltaan 3-6 kuukautta. Törkeistä rattijuopumuksista 46 % ajokielto oli 6-12 kuukautta. Useissa Euroopan maissa ajokiellot ovat kestoltaan vähintään vuoden, rattijuopumuksen uusimistapauksissa viisi vuotta tai jopa ikuisesti.

Liikenneturvan mukaan suurin osa rattijuopoista on alkoholin väärinkäyttäjiä. 60 % heistä on alkoholin suurkuluttajia. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan 2/3 rattijuopumuksesta kärähtäneistä jäi viiden vuoden aikana uudelleen kiinni ja noin 9 % uusi tekonsa jo vuoden sisällä. Rangaistusten riittämättömyydestä kertoo juuri se, miten moni ratista kärähtänyt uusii tekonsa.

Kesäkuussa 2014 eduskuntaan on toimitettu 62 835 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite rattijuoppojen rangaistusten tiukentamiseksi. Aloitteessa vaaditaan, että ajoneuvo otetaan haltuun välittömästi, ensimmäisestä kiinnijäämisestä seuraa ajokielto ja hoitoonohjaus ja seuraavien kiinnijäämisten seurauksena tilanteen mukainen pakkohoito ja ehdoton vankeus, rattijuoppojen kuolemantapaukset tulee tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi sekä promillerajan laskemista.

Mielestämme rattijuopumukseen syyllistyneen auto tulee takavarikoida valtiolle. Tekijällä tulee olla mahdollisuus lunastaa auto takaisin aikaisintaan 3-6 kuukauden päästä, mikäli hän omakustanteisesti asentaa autoon alkolukon. Mikäli tekijä ei lunasta autoa määräaikaan mennessä, voi valtio huutokaupata sen. Tämän ja ajokiellon lisäksi rikoksentekijän tulee suorittaa hoitojakso. Rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset tulee mielestämme tulkita tappona ja rikoksentekijällä ei tule olla mahdollisuutta lunastaa autoaan takaisin, jos hän uusii rattijuopumusrikoksen.

Anette Karlsson, sosionomi

Mikko Merelä, kirvesmies

 

Kirjoitus on luettavissa myös Anette Karlssonin kotisivuilla: http://anettekarlsson.fi/2014/12/12/rattijuopumusten-rangaistuksia-kiristettava/

]]>
6 http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182168-rattijuopumusten-rangaistuksia-kiristettava#comments Alkoholismi Alkolukko Rangaistukset Rattijuopumus Fri, 12 Dec 2014 07:12:59 +0000 Anette Karlsson http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182168-rattijuopumusten-rangaistuksia-kiristettava
Suuri puhallus http://jarihlv.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178805-suuri-puhallus <p>Rattijuopumus on riski. Ei pelkästään kuljettajalle ja hänen matkustajilleen, vaan ennenkaikkea aivan sivullisille, viattomille kanssaihmisille.</p><p>&nbsp;</p><p>bit.ly/ihmeita</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rattijuopumus on riski. Ei pelkästään kuljettajalle ja hänen matkustajilleen, vaan ennenkaikkea aivan sivullisille, viattomille kanssaihmisille.

 

bit.ly/ihmeita

 

 

]]>
7 http://jarihlv.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178805-suuri-puhallus#comments Kiinnijääminen Onnettomuus Puhallus Rattijuopumus Rikos Tue, 28 Oct 2014 14:42:34 +0000 Jari Hälvä http://jarihlv.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178805-suuri-puhallus
Oikeuslaitoksen kriisistä ja vähän muustakin http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174900-oikeuslaitoksen-kriisista-ja-vahan-muustakin <p><a href="http://www.stat.fi/til/polrik/2014/02/polrik_2014_02_2014-07-11_tie_001_fi.html">http://www.stat.fi/til/polrik/2014/02/polrik_2014_02_2014-07-11_tie_001_fi.html</a></p><p>Aloitetaan tilastoista, jotka näyttävät vuosi vuodelta yhtä murheellisilta.</p><p>Rattijuopumuksia tuli vuoden 2014 tammi-kesäkuun aikana tietoon kaikkiaan 8&nbsp;600, mikä on 1,4&nbsp;prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tietoon tulleista rattijuopumuksista hieman vajaa puolet oli törkeitä rattijuopumuksia. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 7,9&nbsp;prosenttia&nbsp;ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 5,2&nbsp;prosenttia. Edellisen kymmenen vuoden aikana rattijuopumuksia tuli tietoon tammi-kesäkuussa keskimäärin 11&nbsp;400.</p><p>Ja itse asiaan.</p><p>Syyttäjät ja oikeuslaitos ovat helisemässä alati kasvavien ja sitä myötä ruuhkautuvien&nbsp;juttumäärien kanssa.</p><p>Kuitenkin taakkaa olisi erittäin helppoa keventää pienellä lainmuutoksella, jolla saataisiin tuhansia <strong>täysin selviä </strong>juttuja pois käräjäoikeuksista.</p><p>Kysynkin, miksi normaaleja rattijuopumuksia (0.5-1,2 promillea)&nbsp;ylipäätään tulee käsitellä oikeudessa?</p><p>Jutuissa on&nbsp;riittävä näyttö (tarkkuusalkometri tai verikoe), eikä <strong>alkoholia nauttineiden </strong>osalta ole vaaraa minkäänlaiseen oikeusmurhaan. Asia on yleensä selvä kuin pläkki. Tekijä useimmiten tunnustaa.</p><p>Miksi näitä juttuja ei siirretä suoraan poliisin päätettäväksi? Lopputulema olisi täysin sama kuin oikeudessa. Poliisin tekemänä&nbsp;päätös olisi kenties jopa tasapuolisempikin, koska poliisin tekemä päätös olisi sama kautta maan, eikä päätökseen vaikuttaisi käräjäoikeuden sijainti tai tuomarin huono päivä.</p><p>Poliisi voisi määrätä päiväsakot ja ajokiellon yleisen oikeuskäytännön mukaisesti. Syyttäjä vahvistaisi ne. Poliisin työ ei juurikaan lisääntyisi, mutta käräjäoikeuksien ja syyttäjien työtaakka helpottuisi tuntuvasti.</p><p>Mikä mättää, ettei lainsäädännössä voida käyttää maalaisjärkeä, vaikka juuri nyt sen käyttämiselle tuntuisi olevan suuri tarve?</p><p>Sen sijaan, että ilmeisiä kustannuksia aiheuttavia tekijöitä karsittaisiin, keksitään uusia suorastaan keksimällä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> http://www.stat.fi/til/polrik/2014/02/polrik_2014_02_2014-07-11_tie_001_fi.html

Aloitetaan tilastoista, jotka näyttävät vuosi vuodelta yhtä murheellisilta.

Rattijuopumuksia tuli vuoden 2014 tammi-kesäkuun aikana tietoon kaikkiaan 8 600, mikä on 1,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tietoon tulleista rattijuopumuksista hieman vajaa puolet oli törkeitä rattijuopumuksia. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 7,9 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 5,2 prosenttia. Edellisen kymmenen vuoden aikana rattijuopumuksia tuli tietoon tammi-kesäkuussa keskimäärin 11 400.

Ja itse asiaan.

Syyttäjät ja oikeuslaitos ovat helisemässä alati kasvavien ja sitä myötä ruuhkautuvien juttumäärien kanssa.

Kuitenkin taakkaa olisi erittäin helppoa keventää pienellä lainmuutoksella, jolla saataisiin tuhansia täysin selviä juttuja pois käräjäoikeuksista.

Kysynkin, miksi normaaleja rattijuopumuksia (0.5-1,2 promillea) ylipäätään tulee käsitellä oikeudessa?

Jutuissa on riittävä näyttö (tarkkuusalkometri tai verikoe), eikä alkoholia nauttineiden osalta ole vaaraa minkäänlaiseen oikeusmurhaan. Asia on yleensä selvä kuin pläkki. Tekijä useimmiten tunnustaa.

Miksi näitä juttuja ei siirretä suoraan poliisin päätettäväksi? Lopputulema olisi täysin sama kuin oikeudessa. Poliisin tekemänä päätös olisi kenties jopa tasapuolisempikin, koska poliisin tekemä päätös olisi sama kautta maan, eikä päätökseen vaikuttaisi käräjäoikeuden sijainti tai tuomarin huono päivä.

Poliisi voisi määrätä päiväsakot ja ajokiellon yleisen oikeuskäytännön mukaisesti. Syyttäjä vahvistaisi ne. Poliisin työ ei juurikaan lisääntyisi, mutta käräjäoikeuksien ja syyttäjien työtaakka helpottuisi tuntuvasti.

Mikä mättää, ettei lainsäädännössä voida käyttää maalaisjärkeä, vaikka juuri nyt sen käyttämiselle tuntuisi olevan suuri tarve?

Sen sijaan, että ilmeisiä kustannuksia aiheuttavia tekijöitä karsittaisiin, keksitään uusia suorastaan keksimällä.

 

 

]]>
1 http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174900-oikeuslaitoksen-kriisista-ja-vahan-muustakin#comments Oikeuslaitos Rattijuopumus Syyttäjä Sat, 30 Aug 2014 07:03:12 +0000 Juha-Pekka Kosonen http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174900-oikeuslaitoksen-kriisista-ja-vahan-muustakin
Liikenneonnettomuuksien uhreista suurin osa nuoria – kenellä vastuu? http://veramiettinen001.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172846-liikenneonnettomuuksien-uhreista-suurin-osa-nuoria-%E2%80%93-kenella-vastuu <p>Noin kuukausi sitten Toholammilla kuoli neljä nuorta liikenneonnettomuudessa. Kymmenen vuotta sitten Loimaalla kuoli kuusi nuorta.</p><p>Nämä onnettomuudet ovat mittasuhteiltaan äärimmäisiä, mutta totuus on huomattavasti laajempi: Henkilövahinkoja sattuu eniten nimenomaan nuorille, 15&ndash;24-vuotiaille. Vuosittain liikenteessä kuolee 56 ja loukkaantuu 2500 nuorta.</p><p>&nbsp;</p><p>Juttelin eilen naisen kanssa, joka menetti kymmenen vuoden takaisessa liikenneonnettomuudessa kaksi teini-ikäistä lastaan. Suru oli edelleen pohjaton, mutta hän jakoi tarinansa, koska halusi peräänkuuluttaa vastuuta. Mutta kenen vastuuta?</p><p>&nbsp;</p><p>Nuorten liikenneonnettomuuksiin on kolme perustavanlaatuista syytä.</p><p>Ensimmäinen: nuoret ovat kokemattomia kuskeja. Toinen: heidän käytössään olevat autot ovat usein vanhoja ja huonosti varusteltuja. Tämä vaikuttaa niin riskin kasvuun kuin myös mahdollisen kolarin vahinkojen laatuun. Kolmas: Asenne. Kaverille pitää näyttää temput, ja kun kortti on ollut taskussa puolisen vuotta, taitoja luullaan triplasti totuutta paremmiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääasiallisesti vastuu on aina ratin takana, mutta varsinkin teini-ikäisen aivojen tunnemyrsky ei anna tilaa selkeään ajatteluun. Siksi vastuunkantaminen pitää takoa päähän, ja kuka muu sen työn aloittaisi kuin vanhemmat itse.</p><p>Ihan samalla tavalla, kun opetamme lapsia kulkemaan liikenteessä jalan &ndash; varomaan autoilijoita &ndash; pitää meidän opettaa, miten autoilijana pitää varoa itseään. Ja ystäviään.</p><p>&nbsp;</p><p>Aion valistaa jälkikasvuani, ja saatan aloittaa järjen takomisen jo nyt, kun tyttäreni on 8-vuotias. Muistutan joka kerta, kun tytär astuu ovesta ulos, että ystävän kyytiin ei mennä, jos keliolosuhteet, kuskin uhoaminen tai promillemäärä epäilyttävät. Sanon, että tulen hakemaan hänet turvallisemmalla kyydillä mistä vain ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.</p><p>Näytän myös kuvia siitä, kuinka pahaa jälkeä holtiton ajaminen saa aikaiseksi ja kysyn, olisiko hän valmis ottamaan vastuulleen ystävänsä tai kolmannen osapuolen kuolemisen. Niin, tai oman kuolemansa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Noin kuukausi sitten Toholammilla kuoli neljä nuorta liikenneonnettomuudessa. Kymmenen vuotta sitten Loimaalla kuoli kuusi nuorta.

Nämä onnettomuudet ovat mittasuhteiltaan äärimmäisiä, mutta totuus on huomattavasti laajempi: Henkilövahinkoja sattuu eniten nimenomaan nuorille, 15–24-vuotiaille. Vuosittain liikenteessä kuolee 56 ja loukkaantuu 2500 nuorta.

 

Juttelin eilen naisen kanssa, joka menetti kymmenen vuoden takaisessa liikenneonnettomuudessa kaksi teini-ikäistä lastaan. Suru oli edelleen pohjaton, mutta hän jakoi tarinansa, koska halusi peräänkuuluttaa vastuuta. Mutta kenen vastuuta?

 

Nuorten liikenneonnettomuuksiin on kolme perustavanlaatuista syytä.

Ensimmäinen: nuoret ovat kokemattomia kuskeja. Toinen: heidän käytössään olevat autot ovat usein vanhoja ja huonosti varusteltuja. Tämä vaikuttaa niin riskin kasvuun kuin myös mahdollisen kolarin vahinkojen laatuun. Kolmas: Asenne. Kaverille pitää näyttää temput, ja kun kortti on ollut taskussa puolisen vuotta, taitoja luullaan triplasti totuutta paremmiksi.

 

Pääasiallisesti vastuu on aina ratin takana, mutta varsinkin teini-ikäisen aivojen tunnemyrsky ei anna tilaa selkeään ajatteluun. Siksi vastuunkantaminen pitää takoa päähän, ja kuka muu sen työn aloittaisi kuin vanhemmat itse.

Ihan samalla tavalla, kun opetamme lapsia kulkemaan liikenteessä jalan – varomaan autoilijoita – pitää meidän opettaa, miten autoilijana pitää varoa itseään. Ja ystäviään.

 

Aion valistaa jälkikasvuani, ja saatan aloittaa järjen takomisen jo nyt, kun tyttäreni on 8-vuotias. Muistutan joka kerta, kun tytär astuu ovesta ulos, että ystävän kyytiin ei mennä, jos keliolosuhteet, kuskin uhoaminen tai promillemäärä epäilyttävät. Sanon, että tulen hakemaan hänet turvallisemmalla kyydillä mistä vain ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Näytän myös kuvia siitä, kuinka pahaa jälkeä holtiton ajaminen saa aikaiseksi ja kysyn, olisiko hän valmis ottamaan vastuulleen ystävänsä tai kolmannen osapuolen kuolemisen. Niin, tai oman kuolemansa.

 

 

 

]]>
55 http://veramiettinen001.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172846-liikenneonnettomuuksien-uhreista-suurin-osa-nuoria-%E2%80%93-kenella-vastuu#comments Kotimaa Kasvatusvastuu Nuoret kuljettajat Rattijuopumus Vastuu Wed, 30 Jul 2014 11:29:50 +0000 Vera Miettinen http://veramiettinen001.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172846-liikenneonnettomuuksien-uhreista-suurin-osa-nuoria-–-kenella-vastuu
Liian alhaisen promillerajan käytännön mahdottomuus http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172183-liian-alhaisen-promillerajan-kaytannon-mahdottomuus <p>Suomalainen ikuisuuskeskustelu alkoholin ympärillä jatkuu aina vaan. Viimeksi saatiin lukea Risikon Paulan ajatuksia promillerajan laskusta. Eräällä kaverillani oli Facebookissa mainio kirjoitus aiheesta vuodelta 2011 jonka tässä julkaisen hänen luvallaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><em><strong>Liian alhaisen promillerajan käytännön mahdottomuus</strong></em></p> <p><em>Nonih. Tässä pikaisesti skenaario siitä, miksi käytännössä 0.2 promillen rajan valvomista liikenteessä voi pitää mahdottomana.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Oletetaanpa, että minä puhallan ratsiassa seulonta-alkometriin 0,25 o/oo. Tästä seuraa välittömästi syytä epäillä -kynnyksen ylittyminen, joten poliisin on alettava tutkia asiaa. Tässä yhteydessä haluan korostaa sitä, että seulonta-alkometrin näytöllä ei ole minkäänlaista todistusvoimaa - niillä saadaan aikaiseksi vain epäily ja näyttö on hankittava muilla keinoilla.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Autoni ajetaan pientareelle ja lähden panda-Mondeon takapenkillä kohti lähintä tarkkuusalkometriä. Ei liene kohtuutonta olettaa, että tähän menee vähintään puolisen tuntia. Koska olen kohtuullisen suurikokoinen äijänketale, on alkoholia palanut jo ajomatkan aikana siinä määrin, että tarkkuusalkometrillä päästään rangaistavuuden rajan alittavaan tulokseen. Takaisinlaskennankin soveltaminen on jokseenkin hankalaa, koska mitattu alkoholipitoisuus on alhainen. Ei siis muuta kuin kortti takaisin kouraan anteeksipyyntöjen kera. Tämä skenaario on toki mahdollinen millä promillerajalla tahansa, mutta pienen promillerajan ongelma realisoituu seuraavassa vaihtoehdossa...</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Toinen vaihtoehto on sitten asemalla kieltäytyä koko tarkkuusalkometristä tai sössiä puhalluksen kanssa niin tehokkaasti, että tulosta ei vain saada. Toimivia voimakeinoja kokeen suorittamiseksi ei ole, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kuskata minut jonnekin, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö voi napata kyynärtaipeesta putkilollisen verta kahden konstaapelin pitäessä minua paikallaan. Toki tässä tilanteessa voin jo istua tuolissa panematta hanttiin, koska järjestelmälle aiheutettu vahinko on jo tapahtunut.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Aikaa on seulonta-alkometriin puhaltamisesta kulunut jo vähintään tunnin verran, todennäköisesti paljon kauemmin kaikkine byrokratioineen ja siirtymisineen. On siis erittäin todennäköistä, että verikoe antaa tulokseksi pyöreän nollan. Ja nyt siihen skenaarion kauneuteen: takaisinlaskentaa ei voi soveltaa ollenkaan, koska mitään lähtökohtaa ei ole! Jos verikoe näyttää nollaa, niin siinähän sitä sitten ollaan.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Eihän tässä ole mitään järkeä, en sitä väittänytkään. Jos verikokeeseen joutuu, niin väliaikainen ajokielto on voimassa siiheksi, kunnes nollatulos on varmistunut.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Oli järjen kanssa miten oli, tuo jälkimmäinen skenaario kertoo omaa karua kieltään.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Mennäänpä sitten vielä toiseen asiaan: jos kuljettajalla on verta alkoholissaan alle 999,5 promillea, hän on selkeästi kännispäissään, eikä lainkaan soveltuvainen ajoneuvon kuljettajaksi - tämä lienee kaikille selvää. Sen sijaan jokainen voi kaikessa rauhassa lueskella tilastoja ja selvittää sieltä, kuinka monessa liikenneonnettomuudessa tälliin osallisella on veren alkoholipitoisuus ollut 0,2...0,5 promillea. Voin kertoa laiskoille sen suoraankin: määrä on aivan helvetin vähäinen.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Sitten vielä viimeinen huutavan ääni erämaasta: alkoholiin liittyvät liikenneturvallisuusriskit ja -ongelmat Suomessa EIVÄT liity niihin, jotka saataisiin tuomiolle promillerajaa alentamalla. Todellinen ongelma on kasa paskiaisia, jotka vuodesta toiseen käryävät kymmenkunta kertaa vuodessa ratista kahden tai kolmen promillen änkyrässä. Niihin saatanoihin ei mikään promilleraja pure.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen ikuisuuskeskustelu alkoholin ympärillä jatkuu aina vaan. Viimeksi saatiin lukea Risikon Paulan ajatuksia promillerajan laskusta. Eräällä kaverillani oli Facebookissa mainio kirjoitus aiheesta vuodelta 2011 jonka tässä julkaisen hänen luvallaan.

 

 

Liian alhaisen promillerajan käytännön mahdottomuus

Nonih. Tässä pikaisesti skenaario siitä, miksi käytännössä 0.2 promillen rajan valvomista liikenteessä voi pitää mahdottomana.

 

Oletetaanpa, että minä puhallan ratsiassa seulonta-alkometriin 0,25 o/oo. Tästä seuraa välittömästi syytä epäillä -kynnyksen ylittyminen, joten poliisin on alettava tutkia asiaa. Tässä yhteydessä haluan korostaa sitä, että seulonta-alkometrin näytöllä ei ole minkäänlaista todistusvoimaa - niillä saadaan aikaiseksi vain epäily ja näyttö on hankittava muilla keinoilla.

 

Autoni ajetaan pientareelle ja lähden panda-Mondeon takapenkillä kohti lähintä tarkkuusalkometriä. Ei liene kohtuutonta olettaa, että tähän menee vähintään puolisen tuntia. Koska olen kohtuullisen suurikokoinen äijänketale, on alkoholia palanut jo ajomatkan aikana siinä määrin, että tarkkuusalkometrillä päästään rangaistavuuden rajan alittavaan tulokseen. Takaisinlaskennankin soveltaminen on jokseenkin hankalaa, koska mitattu alkoholipitoisuus on alhainen. Ei siis muuta kuin kortti takaisin kouraan anteeksipyyntöjen kera. Tämä skenaario on toki mahdollinen millä promillerajalla tahansa, mutta pienen promillerajan ongelma realisoituu seuraavassa vaihtoehdossa...

 

Toinen vaihtoehto on sitten asemalla kieltäytyä koko tarkkuusalkometristä tai sössiä puhalluksen kanssa niin tehokkaasti, että tulosta ei vain saada. Toimivia voimakeinoja kokeen suorittamiseksi ei ole, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kuskata minut jonnekin, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö voi napata kyynärtaipeesta putkilollisen verta kahden konstaapelin pitäessä minua paikallaan. Toki tässä tilanteessa voin jo istua tuolissa panematta hanttiin, koska järjestelmälle aiheutettu vahinko on jo tapahtunut.

 

Aikaa on seulonta-alkometriin puhaltamisesta kulunut jo vähintään tunnin verran, todennäköisesti paljon kauemmin kaikkine byrokratioineen ja siirtymisineen. On siis erittäin todennäköistä, että verikoe antaa tulokseksi pyöreän nollan. Ja nyt siihen skenaarion kauneuteen: takaisinlaskentaa ei voi soveltaa ollenkaan, koska mitään lähtökohtaa ei ole! Jos verikoe näyttää nollaa, niin siinähän sitä sitten ollaan.

 

Eihän tässä ole mitään järkeä, en sitä väittänytkään. Jos verikokeeseen joutuu, niin väliaikainen ajokielto on voimassa siiheksi, kunnes nollatulos on varmistunut.

 

Oli järjen kanssa miten oli, tuo jälkimmäinen skenaario kertoo omaa karua kieltään.

 

Mennäänpä sitten vielä toiseen asiaan: jos kuljettajalla on verta alkoholissaan alle 999,5 promillea, hän on selkeästi kännispäissään, eikä lainkaan soveltuvainen ajoneuvon kuljettajaksi - tämä lienee kaikille selvää. Sen sijaan jokainen voi kaikessa rauhassa lueskella tilastoja ja selvittää sieltä, kuinka monessa liikenneonnettomuudessa tälliin osallisella on veren alkoholipitoisuus ollut 0,2...0,5 promillea. Voin kertoa laiskoille sen suoraankin: määrä on aivan helvetin vähäinen.

 

Sitten vielä viimeinen huutavan ääni erämaasta: alkoholiin liittyvät liikenneturvallisuusriskit ja -ongelmat Suomessa EIVÄT liity niihin, jotka saataisiin tuomiolle promillerajaa alentamalla. Todellinen ongelma on kasa paskiaisia, jotka vuodesta toiseen käryävät kymmenkunta kertaa vuodessa ratista kahden tai kolmen promillen änkyrässä. Niihin saatanoihin ei mikään promilleraja pure.

]]>
2 http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172183-liian-alhaisen-promillerajan-kaytannon-mahdottomuus#comments Promilleraja Rattijuopumus Thu, 17 Jul 2014 09:03:24 +0000 Jouni Minkkinen http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172183-liian-alhaisen-promillerajan-kaytannon-mahdottomuus
Promillerajan lasku - kiitos ei! http://suvikarhu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172066-promillerajan-lasku-kiitos-ei <p>Tänään Suomi Areenassa Porissa liikenneministeri Paula Risikko on muutaman muun selkääntaputtelijansa kanssa <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288714527780.html?pos=ok-nln">ilmaissut tukensa</a> promillerajan laskulle tieliikenteessä. (1) Tällä hetkellä tieliikenteen promilleraja on 0,5, mutta keskustelunavauksia sen laskemiseksi 0,2:een on ollut pidemmän aikaa.&nbsp;</p><p>Itse en kannata promillerajan laskemista yhdestä erittäin arvokkaasta syystä. Rattijuopumusta pidetään tällä hetkellä vakavana rikkeenä, jota ei ymmärretä ja rattijuoppoja oikeammin halveksutaan yhteiskunnassamme. Jos promillerajaa laskettaisiin, tämä yhteiskunnallinen ilmapiiri voi kokea muutoksen. Pahin uhkakuva on, että rattijuopumus ei jatkossa ole tavallisen kansan silmissä niin vakava rike. Kun kaveri kertoo maanantaina työpaikan kahvipöydässä kärähtäneensä lauantai-iltana ratista, voikin työkaverit taputella selkään, että mitäpä tuosta, niin minullekin kävi pari viikkoa sitten.&nbsp;</p><p>Jo tällä hetkellä jos &quot;maistissa&quot; ajelee ja joutuu onnettomuuteen, saattaa joutua maksumieheksi vaikka hönkäisy ei ylittäisi 0,5:ttä, sillä vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvaamasta vahinkoja.&nbsp;</p><p>Rattijuopumus on aina vakava rike ja meidän tulee miettiä toimia, millä saamme kitkettyä rattijuopumusta liikenteestämme. Ensimmäinen ja tärkein pelote on kiinnijäämisriski. Peltipoliisit tien vierellä ei puhalluta kuskeja, sen tekee hengittävä poliisi. Näkyvän partioinnin hyötypuoliin kuuluu myös liikennekäyttäytymisen parantuminen ja turhien hölmöilyjen ja riskinottojen vähentyminen. Toinen on tuntuvat rangaistukset. Ajokortti pitää rohkeasti ottaa kuljettajalta pois. Kortitta myös voi ajaa, joten tärkeintä on saada ns. teko tuntumaan tekijän selkänahassa. Kannatan yhteiskuntapalveluksen määräämisen lisäämistä ylipäätään kaikille, jotka toistuvasti syyllistyvät lieviinkin rikoksiin. Kun oikeasti omassa selässä tuntuu se oma hölmöily, voi alkaa ajatukset muuttumaan. Yhteiskuntapalvelusta tulee määrätä rohkeasti ja uusijoille reippaasti isoja tuntimääriä (jopa viikkoja tai kuukausia, tapauskohtaisesti). Yhteiskuntapalveluksen kelpoisuustestejä tulee höllentää.</p><p>Pienessä maistissa ajamista suurempi riski liikenteessä ovat jatkuvasti puhelintaan näpertelevät. Näkyvä liikenteenvalvonta myös pitää silmällä puhelinkuljettajia. Kolmesta puhelinrikkeestä lähtee jo nyt kortti pois. Poliiseille tulee myöntää lisää rahaa kohdennettuna järjestyspartiotyöhön, johtoportaan työjärjestelyissä kun on parin viimeisimmän uudistuksen aikana ollut jonkinasteisia ongelmia.</p><p>Ei promillerajan laskulle, kyllä tuomiokäytännön muuttamiselle.</p><p>Jos promillerajaa on aivan pakko laskea, tehkäämme se ensin niin, että vain väliaikaisella ajokortilla ajavilla on pienempi promilleraja, eli kokemattomampiin kuskeihin sovelletaan tiukempaa käytäntöä.</p><p>&nbsp;</p><p>1.&nbsp;http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288714527780.html?pos=ok-nln</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Suomi Areenassa Porissa liikenneministeri Paula Risikko on muutaman muun selkääntaputtelijansa kanssa ilmaissut tukensa promillerajan laskulle tieliikenteessä. (1) Tällä hetkellä tieliikenteen promilleraja on 0,5, mutta keskustelunavauksia sen laskemiseksi 0,2:een on ollut pidemmän aikaa. 

Itse en kannata promillerajan laskemista yhdestä erittäin arvokkaasta syystä. Rattijuopumusta pidetään tällä hetkellä vakavana rikkeenä, jota ei ymmärretä ja rattijuoppoja oikeammin halveksutaan yhteiskunnassamme. Jos promillerajaa laskettaisiin, tämä yhteiskunnallinen ilmapiiri voi kokea muutoksen. Pahin uhkakuva on, että rattijuopumus ei jatkossa ole tavallisen kansan silmissä niin vakava rike. Kun kaveri kertoo maanantaina työpaikan kahvipöydässä kärähtäneensä lauantai-iltana ratista, voikin työkaverit taputella selkään, että mitäpä tuosta, niin minullekin kävi pari viikkoa sitten. 

Jo tällä hetkellä jos "maistissa" ajelee ja joutuu onnettomuuteen, saattaa joutua maksumieheksi vaikka hönkäisy ei ylittäisi 0,5:ttä, sillä vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvaamasta vahinkoja. 

Rattijuopumus on aina vakava rike ja meidän tulee miettiä toimia, millä saamme kitkettyä rattijuopumusta liikenteestämme. Ensimmäinen ja tärkein pelote on kiinnijäämisriski. Peltipoliisit tien vierellä ei puhalluta kuskeja, sen tekee hengittävä poliisi. Näkyvän partioinnin hyötypuoliin kuuluu myös liikennekäyttäytymisen parantuminen ja turhien hölmöilyjen ja riskinottojen vähentyminen. Toinen on tuntuvat rangaistukset. Ajokortti pitää rohkeasti ottaa kuljettajalta pois. Kortitta myös voi ajaa, joten tärkeintä on saada ns. teko tuntumaan tekijän selkänahassa. Kannatan yhteiskuntapalveluksen määräämisen lisäämistä ylipäätään kaikille, jotka toistuvasti syyllistyvät lieviinkin rikoksiin. Kun oikeasti omassa selässä tuntuu se oma hölmöily, voi alkaa ajatukset muuttumaan. Yhteiskuntapalvelusta tulee määrätä rohkeasti ja uusijoille reippaasti isoja tuntimääriä (jopa viikkoja tai kuukausia, tapauskohtaisesti). Yhteiskuntapalveluksen kelpoisuustestejä tulee höllentää.

Pienessä maistissa ajamista suurempi riski liikenteessä ovat jatkuvasti puhelintaan näpertelevät. Näkyvä liikenteenvalvonta myös pitää silmällä puhelinkuljettajia. Kolmesta puhelinrikkeestä lähtee jo nyt kortti pois. Poliiseille tulee myöntää lisää rahaa kohdennettuna järjestyspartiotyöhön, johtoportaan työjärjestelyissä kun on parin viimeisimmän uudistuksen aikana ollut jonkinasteisia ongelmia.

Ei promillerajan laskulle, kyllä tuomiokäytännön muuttamiselle.

Jos promillerajaa on aivan pakko laskea, tehkäämme se ensin niin, että vain väliaikaisella ajokortilla ajavilla on pienempi promilleraja, eli kokemattomampiin kuskeihin sovelletaan tiukempaa käytäntöä.

 

1. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288714527780.html?pos=ok-nln

]]>
21 http://suvikarhu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172066-promillerajan-lasku-kiitos-ei#comments Liikenne Promilleraja Rattijuopumus Tue, 15 Jul 2014 11:28:25 +0000 Suvi Karhu http://suvikarhu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172066-promillerajan-lasku-kiitos-ei
Kasvottomana mediassa http://veramiettinen001.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166824-kasvottomana-mediassa <p>Pari vuotta sitten 25-vuotias mies ajoi kännissä 11-vuotiaan tytön yli Helsingin Viikissä. Tyttö kuoli. Syytetty ei peittänyt kasvojaan oikeudessa, ja julkaisimme kuvan lehdessä. Sain miehen tyttöystävältä tulenkatkuisen sähköpostin, koska kuvan julkaisu oli hänen mielestään täysin väärin. Toiminta oli kuulemma vastuuntunnotonta.&nbsp;<br /><br />Kuvan julkaisupäätökseen vaikutti muun muassa se, että mies oli tuomittu rattijuopumuksesta aiemminkin. Kuusi kertaa.</p><p><br />Ennen oikeuskäsittelyä medialle annetaan lupa kuvaamiseen, ja usein show alkaa jo käräjäoikeuden käytävällä. Jos kyseessä on merkittävä ja kiinnostava rikos, koko valtamedia on edustettuna.</p><p>Valokeilassa on syytetty. Vaikkakin usein enemmän huomiota saa hartiahuivi, lehti tai kasvojen eteen nostettu esitutkintapöytäkirja.&nbsp;</p><p>Tässä täysin empiirisiä havaintojani siitä, miksi epäilty päättää, että tänään ei ole &ndash; tai on &ndash; hänen vuoronsa viidentoista minuutin kuuluisuuteen: &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://3.bp.blogspot.com/-_epervo2oHQ/U0DovfuXDmI/AAAAAAAAAII/Ntytxk45Ck4/s1600/_DSC4996.jpg"><img height="133" src="http://3.bp.blogspot.com/-_epervo2oHQ/U0DovfuXDmI/AAAAAAAAAII/Ntytxk45Ck4/s1600/_DSC4996.jpg" width="200" /></a>Sirpa Laamanen oikeudessa vuonna 2012.<br />&copy; Vera Miettinen</p><p>Ihan ensimmäinen ajatus oli, että ainakaan psykopaatit eivät peitä kasvojaan, koska heitä ei kiinnosta. Väärin.</p><p>Olin seuraamassa 8-vuotiaan Eerikan murhan oikeudenkäyntiä, jossa syytettynä olivat hänen äitipuolensa ja isänsä. Kummatkin peittivät kasvonsa. Ensimmäiseksi mainittu käyttäytyi kuin pieni lapsi, joka on varastanut tikkarin kaupasta.</p><p>Entä häpeä?&nbsp;Syytetty ei yksinkertaisesti kehtaa näyttää kasvojaan julkisesti. Tämä saattaa olla mahdollista mielenterveydellisesti tasapainoisilla, vähäisen rikoksen tekijöillä. Ehkä näin turvataan myös oma tulevaisuus.</p><p>Henkirikosten taustalla on lähes aina mielenterveys- tai päihdeongelmia. Verkkokalvoilleni on jäänyt selkeä muisto niistä oikeuskäsittelyistä, joissa ihmisten pahuus on mennyt äärimmäisyyksiin. Ja kun syytetty ei osoita minkäänlaista myötätuntoa tai häpeää. Silti kasvot peittyvät kuvauksen aikana. Ehkä hekin &ndash; kun eivät tunne empatiaa tai kykyä ajatella tehneensä väärin &ndash; turvaavat tulevaisuutensa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisen itsekkyydellä ei ole rajaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://2.bp.blogspot.com/-gdfTaEkr48Y/U0DoImPQwXI/AAAAAAAAAHw/G_p7Uo1QKJE/s1600/_DSC4982.JPG"><img height="133" src="http://2.bp.blogspot.com/-gdfTaEkr48Y/U0DoImPQwXI/AAAAAAAAAHw/G_p7Uo1QKJE/s1600/_DSC4982.JPG" width="200" /></a>Touko Tarkki. Vieressä asianajaja Jarkko Jaatela.<br />&copy; Vera Miettinen</p><p><br />Sitten on niitä syytettyjä, joiden on ihan turha peitellä. Tuoreena esimerkkinä on huumepoliisi Jari Aarnio. Nimi on ollut alusta asti mediassa, koska asia ja henkilö ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Aarnio tietää, että halutessaan jokainen voi löytää hänen kuvansa netistä nimen perusteella. Kasvojen peittäminen olisi turhaa.</p><p>Luulen, että tässä tapauksessa on kyse myös kunniasta. Aarnio haluaa säilyttää maineensa niin pitkälle kuin mahdollista, eikä huivin taakse piiloutuminen &ndash; muiden rikollisten kanssa samaan kastiin putoaminen - ainakaan auttaisi asiaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://3.bp.blogspot.com/-aUCw4KdVR4M/U0DqdyvxQmI/AAAAAAAAAIc/xE42DGPQIiw/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-4-6+kello+8.46.24.png"><img height="366" src="http://3.bp.blogspot.com/-aUCw4KdVR4M/U0DqdyvxQmI/AAAAAAAAAIc/xE42DGPQIiw/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-4-6+kello+8.46.24.png" width="400" /></a>Kuvakaappaus Mtv:n uutisesta.<br /><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/maarapaiva-lahestyy-aarnio-jutussa---tutkinta-saattaa-venya/2779554">http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/maarapaiva-lahestyy-aarnio-jutussa---tutkinta-saattaa-venya/2779554</a><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pari vuotta sitten 25-vuotias mies ajoi kännissä 11-vuotiaan tytön yli Helsingin Viikissä. Tyttö kuoli. Syytetty ei peittänyt kasvojaan oikeudessa, ja julkaisimme kuvan lehdessä. Sain miehen tyttöystävältä tulenkatkuisen sähköpostin, koska kuvan julkaisu oli hänen mielestään täysin väärin. Toiminta oli kuulemma vastuuntunnotonta. 

Kuvan julkaisupäätökseen vaikutti muun muassa se, että mies oli tuomittu rattijuopumuksesta aiemminkin. Kuusi kertaa.


Ennen oikeuskäsittelyä medialle annetaan lupa kuvaamiseen, ja usein show alkaa jo käräjäoikeuden käytävällä. Jos kyseessä on merkittävä ja kiinnostava rikos, koko valtamedia on edustettuna.

Valokeilassa on syytetty. Vaikkakin usein enemmän huomiota saa hartiahuivi, lehti tai kasvojen eteen nostettu esitutkintapöytäkirja. 

Tässä täysin empiirisiä havaintojani siitä, miksi epäilty päättää, että tänään ei ole – tai on – hänen vuoronsa viidentoista minuutin kuuluisuuteen:  

 

Sirpa Laamanen oikeudessa vuonna 2012.
© Vera Miettinen

Ihan ensimmäinen ajatus oli, että ainakaan psykopaatit eivät peitä kasvojaan, koska heitä ei kiinnosta. Väärin.

Olin seuraamassa 8-vuotiaan Eerikan murhan oikeudenkäyntiä, jossa syytettynä olivat hänen äitipuolensa ja isänsä. Kummatkin peittivät kasvonsa. Ensimmäiseksi mainittu käyttäytyi kuin pieni lapsi, joka on varastanut tikkarin kaupasta.

Entä häpeä? Syytetty ei yksinkertaisesti kehtaa näyttää kasvojaan julkisesti. Tämä saattaa olla mahdollista mielenterveydellisesti tasapainoisilla, vähäisen rikoksen tekijöillä. Ehkä näin turvataan myös oma tulevaisuus.

Henkirikosten taustalla on lähes aina mielenterveys- tai päihdeongelmia. Verkkokalvoilleni on jäänyt selkeä muisto niistä oikeuskäsittelyistä, joissa ihmisten pahuus on mennyt äärimmäisyyksiin. Ja kun syytetty ei osoita minkäänlaista myötätuntoa tai häpeää. Silti kasvot peittyvät kuvauksen aikana. Ehkä hekin – kun eivät tunne empatiaa tai kykyä ajatella tehneensä väärin – turvaavat tulevaisuutensa.

 

Ihmisen itsekkyydellä ei ole rajaa. 

 

Touko Tarkki. Vieressä asianajaja Jarkko Jaatela.
© Vera Miettinen


Sitten on niitä syytettyjä, joiden on ihan turha peitellä. Tuoreena esimerkkinä on huumepoliisi Jari Aarnio. Nimi on ollut alusta asti mediassa, koska asia ja henkilö ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Aarnio tietää, että halutessaan jokainen voi löytää hänen kuvansa netistä nimen perusteella. Kasvojen peittäminen olisi turhaa.

Luulen, että tässä tapauksessa on kyse myös kunniasta. Aarnio haluaa säilyttää maineensa niin pitkälle kuin mahdollista, eikä huivin taakse piiloutuminen – muiden rikollisten kanssa samaan kastiin putoaminen - ainakaan auttaisi asiaa.

 

 

Kuvakaappaus Mtv:n uutisesta.
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/maarapaiva-lahestyy-aarnio-jutussa---tutkinta-saattaa-venya/2779554
 

]]>
33 http://veramiettinen001.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166824-kasvottomana-mediassa#comments Eerika Jari Aarnio Journalismi Käräjäoikeus Rattijuopumus Tue, 29 Apr 2014 12:06:14 +0000 Vera Miettinen http://veramiettinen001.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166824-kasvottomana-mediassa